11.11.2011

Koiraihmisen konkurssi

-->Varoitus: teksti saattaa sisältää itseironiaa ja viitteitä kaupallisiin tuotteisiin

Kun hankkii koiran, siitä koituu kuluja. Toisaalta aika harva kasvattaja kuitenkaan mainitsee etukäteen sitä, että erilaisten perustarvikkeiden lisäksi tarvitaan ennen pitkää myös omakotitalo. Mikäli tämä ei ole juuri sillä hetkellä mahdollista, vähintäänkin pieni oma piha tai mökki olisi suotavaa olla. Näin koiraihmisen ei tarvitsisi liikoja stressata naapureiden mielipiteistä tai häiriköinneistä. Ja koska koiratkin pääsääntöisesti tykkäävät omasta pihasta ja koiraihminen taas tykkää siitä, että koira tykkää, on asumisen vaihtoehdot nopeasti käyty läpi.

Vaikka moni kasvattaja antaa pennun mukana jonkinlaisen pentualoituspaketin, pakettiin harvoin kuuluu auto. Niinpä koiraihminen joutuu hankkimaan sen(kin) ihan itse. Autoa tarvitaan myös kaupungin ytimessä, jonne koiraihmiset ovat voineet muuttaa halutakseen elää arkea ilman autoa. Mutta ilman autoa ei pääse koiran kanssa metsään, jonne koira haluaa mennä, mutta jota ei keskustassa ole. Ja koska koira tykkää olla metsässä, tykkää myös koiraihminen ajella metsään ilahduttaakseen koiraansa. Koiran ilo kompensoi hetkessä kaiken ympäristön tulevaisuuteen liittyvän autoilusta aiheutuvan huolen, joka koiraihmistä on ennen kovasti askarruttanut. Mutta koiraihminen ajattelee ajattelevansa edelleen näitä Tärkeitä Asioita. Koiraihmisellä on vain hetkellinen katkos ihanteiden ja toiminnan välillä.

Koska koiraihminen haluaa, että koira voi hyvin ja on terve, koiraihminen vie koiransa lääkäriin myös silloin, kun koira ei oireile millään tavalla. Koiraihminen haluaa olla ihan varma, että koira ei vain vaikuta terveeltä. Koiraihmisellä voikin olla omalääkäri koiran jokaiselle nivelelle. Kun koira on todettu terveeksi, koiraihminen huokaisee helpotuksesta ja voi elää sen jälkeen koiran kanssa täyttä elämää.

Kun ihminen hankkii koiran, hän on ensin ihan vaan ihminen, jolla on  koira. Koiraihmiseksi muuttumisen huomaa siitä, että  ihmisellä on yhtäkkiä loputon tarve ymmärtää ja ajatella koiraansa. Eikä vaan omaa koiraa, vaan myös muiden koiria. Erityisesti niitä, jotka ovat aikeissa tehdä lisää koiria. Ja siksi koiraihminen  kertookin reippaasti oman mielipiteensä muiden koirista. Vaikka sitä ei olisi ehditty vielä kysyä.  

Koiraihmiselle voi myös tulla pakottava tarve ajaa 1000 kilometriä suuntaansa selvittääkseen koiransa geneettiset paimennusvaistot. Koiraihmisen koirattomien ystävien seurassa koiraihminen kokee kuitenkin vieraantuneisuutta, kun hän kertoo juuri havaituista vaistoista. Silloin koiraihminen saattaa toivoa olevansa ihan vaan ihminen, jolla on koira. Kun koiraihmisen identiteetti joutuu tällä tavalla hämmennyksiin, hän soittaa ystävälleen toiselle koiraihmiselle, joka eheyttää koiraihmisen identiteetin ennalleen. Näin koiraihmisen henkinen konkurssi on saatu vältettyä. Sillä kertaa. 

Koiraihmisen konkurssi, vol. 2 

Päivän kuva: pentupaketin puuttuva osuus?




6 kommenttia:

  1. Tein juuri tilauksen mittatilaushäkistä autoon. Koko koirien autokuljetussysteemin hankintaprosessi on kyllä ollut taas kovan luokan kulttuuritörmäilyä, vastapareina koirien ja ihmisten tarpeet. Eli niinku just tota tekstisi ydinsisältöä! Yritin selvitä tilanteesta koiraihmisenä, jolla on inhimillisiä tarpeita (kuten osoittaa ymmärrystä myös perheen ihmisihmisen toiveille). Parin viikon päästä näkee lopputuloksen! Jaiks!

    VastaaPoista
  2. :D Munkin uusi työauto piti sisustaa tyttöjä ajatellen. ENSIN katsottiin, että häkki mahtuu sisään, sitten sen mukaan järjesteltiin tilaa työkamppeille. Ja kärsin kroonista huonoa omaatuntoa kerrostaloasumisesta, onneksi kuitenkin asutaan maalaiskaupungissa, jossa on luonto lähellä (ja kavereitten omakoti/maalaistalot ;)) Ja jos on itse ell, voi aina viedä koiria erilaisille erikoiskollegoille nimim. itse olen höperöin asiakkaani...

    VastaaPoista
  3. Näin se on, nuo pirulliset eläimet, koirat aiheuttavat ihmisilleen harmaita hiuksia ja huonoa omatuntoa ;).

    VastaaPoista
  4. Ihana kirjoitus. Juurikin näin se menee <3

    VastaaPoista
  5. Niin totta! Itse ajoin ajokortin, jotta pääsen koirani kanssa harrastamaan... Kohta olis vuorossa oman auton osto, ettei olla yhden auton varassa koko perhe..

    VastaaPoista
  6. ..ja koirat pääse fyssarille säännöllisesti vähintään kerran kuussa, oma niska ja selkä kärsii krampeista ilman hierojaa edelleen:(
    Omistan pääsääntöisesti vain koiran ulkoilutusvaatteita, myös erilaisia kenkiä eri tilaisuuksiin (agiin, metsiin, liukkaille teille, uintiin, yms). Ruuat ja ravintolisät myös ensisijaisesti viimeisten tutkimusten mukaan jne. Sellaista on koiran ja koiraihmisen elämä = koiran ehdoilla:)

    VastaaPoista