3.6.2013

Koiraihmisen kehityskaari, osa 1

Varoitus: teksti saattaa sisältää mitä suuremmassa määrin itseironiaa, kaikissa rooleissa

Eräänä kauniina päivänä (tai vaihtoehtoisesti synkkänä ja myrskyisenä yönä) Ihminen saa ajatuksen: jospa minäkin hankkisin koiran! Niinpä Ihminen - innoissaan - erehtyy kertomaan asiasta muun muassa työpaikallaan. Sillä samaisella sekunnilla Ihminen nimittäin kohtaa ensimmäisen kerran Todellisen Koiraihmisen (jonka olemassaolosta työpaikallaan Ihminen ei ole tiennyt mitään ennen tätä hetkeä) ja oivaltaa nopeasti, että koiran hankkiminen on Maailman Toiseksi Tärkein Asia. Vähintään. 

Todellisen Koiraihmisen ansiosta ei mene kuin hetki siihen, kun Ihmiselle on selvää mitkä rodut sairastavat mitäkin tauteja, millä roduilla viiraa päästä noin yleensä, millaisista paikoista ei ainakaan pidä ottaa koiraa ja kuinka dramaattisesti koira tulee muuttamaan Ihmisen koko elämän. Ihminen on hetkisen hämillään siitä mihin tuli ryhdyttyä, mutta Todellinen Koiraihminen kannustaa Ihmistä ottamaan rohkean askeleen - ja muistaa päivittäin laittaa Ihmiselle sähköpostitse uusinta olennaista tietoa, jota ilman ei kertakaikkiaan voi tulla Koiraihmiseksi ja jota Ihminen yrittää huolellisesti painaa mieleensä.

Kun Ihminen on viimein valinnut rodun ja löytänyt sopivalta tuntuvan Kasvattajan (joka on Todellisen Koiraihmisen seuraava kehitysvaihe, mutta se on toinen tarina se), Ihminen menee innoissaan ensivierailulle pentuetta katsomaan. Mutta Ihminen huomaa pian, että mukaan olisi pitänyt muistaa ottaa myös paitsi nykyinen, myös entiset ja tulevat parisuhteen puoliskot (ja mielellään myös anopit, joilla on monesti yllättävän iso rooli Koiraihmisen elämässä) kuin myös valokuvia kodista, tarkka pennun hoitosuunnitelma, sekä suunnitelma pennun tulevaisuuden tavoitteiden osalta. Lisäksi Ihmiselle kerrotaan miten tärkeää on, että pentu ei esimerkiksi kohtaisi tiettyjä asioita ennen kuin täyttää 10 viikkoa, 4 päivää ja 3 tuntia.

Kasvattaja myös kertoo varsin huolellisesti ja vastuuntuntoisesti rodun terveysasioista, mutta Ihmiselle jää silti hieman epäselväksi missä ikävaiheessa hänen pentunsa sairastuu muun muassa Addisonin tautiin, PRA:han, epilepsiaan, varastopunkkiallergiaan, korvatulehdukseen ja lonkkavikaan.

Ensimmäisenä iltana omassa kodissaan Ihminen tarkkailee herkeämättä Ensimmäistä Ikiomaa Koiraansa, jotta osaisi viedä sen tismalleen oikeana hetkenä ulos. Päivällä Ihminen mietti huolellisesti kuinka monta metriä ja minuuttia hän on viettänyt pennun kanssa ulkona ja mitannut grammalleen ruokaa 4 kertaa päivän aikana kuppiin. Ja epäillyt vahvasti tehneensä jo ensimmäisenä päivänä joitakin kasvatuksellisia Suuria Virheitä. Ihmisellä on kuitenkin kohtuullisen levollinen olo uutta ystäväänsä katsellessaan, sillä onhan työpaikan Todellinen Koiraihminen laittanut sähköpostilla tietoa kaikista olennaisista kursseista, joihin pennun kanssa voi (tai on lähes pakko) mennä. Allakka onkin hyvää vauhtia täyttymässä arkitottelevaisuuden, agilityn, pallopaimennuksen ja jäljestyksen alkeista. Ja loma-aikoihin on jo sovittu useampi pentutapaaminen.

Niinpä Ihmisen ensiaskeleet Koiraihmiseksi on vaivihkaa otettu... ("to be continued")

Päivän kuva: Koiraihmiseksi tulevan Ihmisen mielessä siintäviä arjen hyviä koirahetkiä 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti